”Puputossut”

Meillä on tänään ollut melkein kotipäivä.

Aamu venähti pitkäksi tekemättä mitään. Lopulta keskipäivällä ruoka-aikaan päätin ryhdistäytyä, laitoin tytön rattaisiin unille ja kävelin Iso Omenaan kirjastoon. Eihän se reissu tietenkään pelkkään kirjastossa käymiseen jäänyt, vaan kävin hakemassa myös Henkkamaukalta tytölle uudet säärystimet ja Kapp Ahlista löytyi ihanat tossut. Tossuja olen kaipaillutkin murulle, tuo kun ei oikein sukista perusta ja itse vilukissana en voi käsittää sitä paljain jaloin oloa (no kesällä tietty). Tyttö on itse ihan älyttömän onnellinen tossuistaan, kutsuu niitä Puputossuiksi (Maikki ja Pelottava Pontso ;), eikä tunnu välittävän siitä pienestä seikasta, että tossuista puuttuu pitkät pupun korvat.

Nyt istutaan (no tyttö pomppii) sohvalla kaakaomukien kera katsomassa Disneyn piirrettyjä. Tytär rakastaa elokuvia, joissa on keijuja tai autoja. 🙂
Itse aloitin uuden kirjan, Siegfried Lenzin Hetken Hiljaisuus.

Helsingin Luonnontieteellinen museo

Käytiin torstaina tyttären kanssa Luonnontieteellisessä museossa ja oli niiiiin hieno reissu!

Ulkopuolen parvekkeella näkyvistä kirahveista neiti innostui kovasti ja lähti heti pian sisään päästyämme niitä etsimään. Pettymys oli kova, kun sain selitettyä, ettemme pääse juuri niitä kirahveja näkemään.

Hieman tyttöä selvästi pelotti aluksi joka puolella näkyvät vieraat eläimet (dinosaurusten luista tosin innostui, ”isoja muurahaisia”, niinpä niin), mutta aikamme käsikädessä kierrelleltyämme hän rupesi jo rentoutumaan ja lopulta innostui kovasti eläimistä, etenkin pimeästä huoneesta jossa pääsimme kuuntelemaan hyeenan, leopardin sekä virtahevon ääntelyä.

Kaiken kaikkiaan tosi onnistunut reissu ja tarvii kyllä suositella kaikille lapsille 🙂

Pari sanaa

Lähiaikoina olen tavannut uusia ihan mahtavia tyyppejä, lähentynyt vanhojen ystävieni kanssa ja huomannut yhden melko tuoreen tuttavuuden muuttuneen kaverista ystäväksi.

Ei mulla muuta, elämä on ihanaa.

Asuntokierros: olohuone III, askartelunurkka

Meidän olohuoneen askartelunurkka. Kuten mainittu, olohuone on jaettu kolmeen osaan, joista sohvanurkkaus ja työtila on jo esitelty.

Pirttipöytä on niinkin vanha, että muistan nähneeni sen videolta, joka on kuvattu minun kolmivuotissyntymäpäiviltäni ja voi olla, että pöytä on vanhempikin.
Minä viime kesänä päätin maalata sen, teki vähän pahaa hioa pois ja maalata piiloon kaikki ajan muistot, kuten minun ja siskoni kaivertamat nimikirjaimet ja sydämet, jotka olimme kaikessa oveluudessamme tehneet pöydän pintaan (sitten ihmettelimme, mistä vanhempamme tiesivät sen olleen me. Ei pidä kirjoitella omaa nimeä, jos myöhemmin yrittää selittää, ettei ole ollut osallisena…).

Tuosta lampusta pitää kertoa hauska tarina!
Muutimme tähän asuntoon puolitoista vuotta takaperin. Minulla ei ollut valaisimia tai sen puoleen varaakaan ostaa kaikkia heti uutena, joten selailin Huuto.netiä ja löysin tuon kuvassa näkyvän kattovalaisimen, jota sitten kävin huutaa. Kun sitten lopulta voitin huudon ja sain myyjän yhteystiedot, paljastui että olin ostanut lampun uuden asuntoni vanhoilta asukkailta. Otin heihin yhteyttä ja pyysin jättää lampun paikoilleen, olinhan muuttamassa kyseiseen asuntoon heti seuraavassa kuussa.

Kulmakaapissa säilytämme tyttären kyniä, papereita, piirustuksia, maaleja ymsyms askartelutarvikkeita, jotta ne ovat tyttären saatavilla jatkuvasti. Tyttö tykkääkin käydä nappaamassa kynät ja paperia esiin, jos tulee yhtään tylsä hetki.

Pirttipöytä &tuolit – saatu
Kulmakaappi – Fida 15€
Radio – Huuto.net 6€
”Kynttilä”lamppu – Kirpputori 3€
Rahi/laatikko – saatu
Verhot – Ikea Ritva 24€
Kynttiläkippo – Tavarataivas 2€
Pöytätabletit – Jysk 1€/kpl
Yhteensä: 51€

Neulonta-addikti

Onko parempaa tapaa viettää tyttären päiväuniaikaa?
No ei ole!

Heti tämän kuvan ottamisen jälkeen keksin, miksi tarjottimia on olemassa: tietty jos haluaa sängyssä juoda teetä, eikä omista yöpöytää!

Tallinna

Lauantaina käytiin siskon ja yhden parhaista kavereista kanssa Tallinnassa päiväristeilyllä.
Olivat lupailleet sadetta, mutta aurinkoa ja lämpöä saatiin. Reissu ylipäätään oli ihan huippu ja viihdyin baarissa jatkoilla vielä pilkkuun saakka, hurja minä!
Mitään ihmeellistä ei Tallinnassa tehty, tytöt haki vähän alkoholia ja käytiin syömässä, ei muuta.

Sunnuntaiaamusta sitten heti seiskalta ylös kun tyttökin heräsi eikä mitään krapulaa ollut. Kävin toiseenkin kertaan Habitaren läpi, vaan eipä mitään uutta enää tullut nähtyä.

Habitare 2013

Habitare tältä päivältä takana, toivottavasti sunnuntaina myös edessä, sillä osa jäi auttamatta näkemättä!

Aloitetaan muutamalla muotokieleltään ihan yli-ihanasta standista. ByHorelli esimerkiksi, miten hienosti käytetty puuta ja kuinka pehmeät linjat!

Esimerkiksi tästä ByHorellin tuolista antaisin… No, en mitä tahansa, mutta hyvin paljon! Upea!

Toisena pitää mainita Lahti Blennale ’13. Heillä oli tosi hienoja valaisimia, istuimia ja lapsille ylläkin näkyvää kiipeilyseinää ja hauskoja tuoleja.

Kolmantena Hakola väreillään ja näiden hauskojen pöytien muotoilulla. Ensin meinasin hieman pettyä kun tottakai kävin kokeilemassa liikkuvatko helmet. Ensimmäiset kaksi kokeilemaani ei liikkunut, kunnes käteni sitten osui pariin liikkuvaan. Siis ihan mahtava! Lapsi sisälläni heräsi samoin tein ja olisin mielelläni jäänyt pidemmäksikin toviksi tyttären kanssa leikkimään.

Ihan uusi tuttavuus oli Design Ihania, enkä ymmärrä miten olen voinut missata tämän. Juuri sellaista hieman ehkä turhaakin tilpehööriä, joka minuun iskee.

Siskolle piti ostaa heiltä heti uusi avaimenperä, kun ystävänsä koirat söi rikki edellisen.

Comptoir de France oli myös uusi tuttavuus. Koska kitch on lähellä sydäntä, myös nämä kaikki hauskat lampaat, pingviinit ja muut linnut sulattivat sydämen heti. Heillä löytyi myös ihan naurettavan hieno kukkonaulakko, jonka tosiaan toivon isäni ostavan (kukot liittyy sukunimeen). Ja jos ei osta, taidan hakea sen myöhemmin käsiini ja ostaa isälleni.

Mietin pitkään tämän kuvan julkaisemista. Otin tästä Dokkanin standista ehkä parikymmentä kuvaa ja niistä joka ikinen oli tärähtänyt. Niin tai näin, tämä standi oli ihana. Tuotteet oli ihania. Esittelijät vieläkin ihania. Kaikki oli kohdallaan, eikä tunnelmaa uupunut.

Lisäksi Saana ja Olli oli ihana niin kuin aina, vaikka sama ongelma iski kuin Zoco Homellakin: he eivät tarjonneet kerrassaan mitään uutta, mitään minkä takia standille olisi tehnyt mieli jäädä enempää tutkimaan.

Peltola, Tonfisk, Think Today, Jatta Lavi, Genesis ja Jaha Art Desing jäivät myös mieleen mainitsemisen arvoisena.

Sit läks!

Habitareen än-yy-tee-NYT!

Sadepäivän kuulumisia

Ulkona ukkostaa ja satelee.
Me ollaan vietetty aamua piirtelemällä ja askartelemalla. Sitten tuli ensimmäiset jyrähdykset ja rakennettiin maja, jotta tyttö tuntisi olonsa turvalliseksi. Pitihän sen majan päälle lopulta hypätä niin, että majasta tulikin pesä. Nyt tuo syö keksiä ja lukee Barbababa -kirjaa siellä omassa pesässään onnellisena.

Sadepäivät on ihania. Leppoisia, pakottavat keksimään muutakin tekemistä kuin ulkoilun tai muovailuvahan. Nyt olisi tietysti hyvää aikaa kuvailla asuntoa loppuja asuntokierros -postauksia ajatellen, mutta on ihan liian pimeää moiseen. Siivota onneksi voi. Ja johan kohta on ruoka-aikakin. Sitten pitäisi lähteä treffaamaan ystävää Helsinkiin ja toivoa tytön nukahtavan rattaisiin (tai jos ei nukahdakaan, mitä sitten).

Valot välkkyy ja sähköt katkeilee. Onneksi ukkostaa nyt eikä illalla, jolloin minulla olisi luento. Viime luennolla oli jotain ongelmaa enkä päässyt osallistumaan, olisi noloa jos tämäkin olisi jäänyt väliin.

Viikonlopulle olisi taas vaikka ja mitä tekemistä. Huomenna menemme Habitareen – ja sunnuntaina myös. Lauantaina taas on edessä tyttöjen reissu Tallinnaan ihanan siskon ja parhaan ystävän kanssa, ihan mahtavaa!

Viikonlopun pikakuulumiset

”Väinö! Laitahan E takasin!”

Oltiin tyttären kanssa viikonloppu reissussa. Luulin kerkiäväni kirjoittamaan vaikka ja kuinka monia postauksia, vaan toisin kävin.

Torstaina lähdettiin jo vanhemmilleni, jotta sain auton lainaan reissua varten.
Perjantaina lähdettiin jo heti aamusta ihanan kummi-Essin kautta Hartolaan, jossa koko viikonloppu nähtiin tytön isää ja mummoa ja ystäviä yms.
Sunnuntaina ajeltiin sitten takaisin päin ja väsymykseltäni jäimme vielä vanhemmilleni yöksi.
Nyt ihan pari tuntia takaperin pääsimme vasta kotiin, huh miten pitkän oloinen reissu, ja miten hirveen ihanaa oli päästä taas kotiin! En malttaisi odottaa iltaa, jotta pääsen omaan sänkyyn nukkumaan!

Katteltiin tytön kanssa auringonlaskua Hartolassa

Jospa sitä nyt palaisi taas arkeen ja blogin pariin. Huh vaan!