Onpahan ollut viikko. Parikin. Jotenkin muka tosi kiireinen ja koko ajan menossa ja silti tuntuu ettei mitään tapahdu tai mitään tehdä.
Kaipaan seikkailua. Nyt.
Author Archives: Laughing Traveler
Viintä
Kuva vaan kuukauden vanha, pitäiskö näitä useamminkin julkaista tänne blogin puolelle?
Tyttö lähti tädilleen yökylään.
Minä olen viettänyt iltani viinin ja kirjoittamisen parissa.
Ihanaa.
Pieni toive vaan
Pikahuikkaus
Huh olipahan pikkuiset joulut!
Tällä asulla mentiin. Tunsin itseni nätiksi. Oli ihana päivä ja paljon ihania naisia somine muksuineen.
Myöhemmin lisää, nyt ei jaksa edes ajatella.
Lotta & Kuukiven salaisuus
Käytiin tytön kanssa eka kertaa elokuvissa. Katsottiin Lotta & Kuukiven salaisuus. Oli niin hyvä, että minä nukahdin kesken elokuvan! Tyttö jaksoi tosi hyvin katsoa alusta loppuun rauhassa elokuvan, vaikka pariin kertaan kommentoi kyllä vähän turhan äänekkäästi tapahtumia.
Oli ihanaa, tätä lisää!
Aika katos
Ohop vaan!
Johan on näppärästi kadonnut pari viikkoa ilman postauksen postausta – tai sen puoleen kyllä ajatustakaan blogista.
Kauheasti on muka ollut kaikkea, vaikka tosi asiassa ollaan varmaan vaan poikkeiltu puistoon, tavattu ystäviä, pyöritty ulkona ja harrasteltu kaiken moista.
Hän lakkasi kyntensä ihan eka kertaa itse, tuli hienot!
Ehkä tässä taas ryhdistäytyy kirjoittelemaan. Mitä te olette puuhanneet?
Ylihuomenna näkeekin superihania naisia lapsineen pikkujoulujen merkeissä, muikeeta!
HOP Helsinki, Designmarket, muksukirppis
Mulla on selkeästi joku fiksaatio kahvi- ja teekuppien kuvaamiseen.
HHU:n nauhoituksissa oli mahtavaa. Pelkkää naurua koko kaksi tuntinen alusta loppuun, kyllä oli hyvä fiilis.
Me ei olla tehty taas juuri mitään ihmeellistä. Ulkoiltu, katsottu Seikkailijakylän Lottaa ja halailtu.
Huomenna on HOP Helsinki, onko kukaan menossa? Tai lauantaina Designmarket? Tai sunnuntaina Kallioliikkeen muksukirppis?
Luonnollisesti me ajateltiin kiertää kaikki läpi. Onpahan tekemistä.
Nyt takaisin teen ääreen ja lukemaan hieman fantasiaa. Voittaa ruotsinläksyt ihan 6-0.
HHU: studioon!
Päiväuniaika
Tänään mennään parhaan kaverin kanssa Hyvät ja Huonot uutiset -ohjelman studioyleisöön, kivaa!
Varmaan ihan pettymys (”ai nääääinkö sitä ohjelmaa tehdään, kurjaa”), naurattaa jo valmiiksi.
Mikä päivä!
Olipa päivä.
Aamulla kotona kaikki oli ihanaa ja hidasta. Tyttö herätti minut halein ja pusuin, katsottiin peiton alla sängyssä sylikkäin piirrettyjä, juoksutin tytön napsauttamaan kahvinkeittimen puolestani päälle (jottei kuulosta niin pahalta, suokaa mun puolustautua: tuo nousi muutenkin pissalle), vietin ainakin sata hetkeä suihkussa ja toiset sata aamupalalla.
Siitä se alamäki sitten alkoi, ovesta ulostautuessa.
Ulkona satoi, oli harmaata ja kylmää. Missattiin heti meidän bussi ja jouduttiin odottaa seuraavaa puolisen tuntia.
Kaupungissa minulla oli tarkoitus hakea Henkkamaukan Homesta lasten mukeja, vaan niitäpä ei siellä ole. Eipä löytynyt erästä puseroakaan, jonka olisin halunnut tytölle ostaa. Ja vieläkin ulkona satoi.
Syömässä käytiin Stockalla ja siellä sentään oli ihan ihanaa. Löysin tyttärelle lisää mini-haarukoita, eikä populaa ollut juuri nimeksikään. Mukavaa. Ja kala-allas, se se on aina ihan hitti!
Pistin tytön rattaisiin päiväunille ja lähdin juoksemaan Elielille bussiin ja kohti Pitäjänmäkeä hakemaan tytölle toppapukua varalle. Bussiin kerkesin kivasti, tyttö nukahti ja sadekin lakkasi.
Minä sen sijaan huomasin ettei puhelimeni karttapalvelu toiminut ja niin ollen harhailin pitkin Pitäjänmäkeä ties miten kauan etsiessäni oikeaa osoitetta kartatta. Välillä kysyin tietä joltakulta, ja aina minut ohjattiin ihan mihin sattui. Kun lopulta löysin perille ja sain toppapuvun, heräsi tyttö päikyiltä yltä päältä pissassa. Hienoa.
Onneksi tyttö on sentään huipputyyppi ja vaikka pissasta märissä vaatteissa oli varmasti kurjaa istua aloillaan peiton alla rattaissa, hän ei juuri huutanut tai valitellut oloaan. Pyysi piirrettyjä puhelimesta ja tuntui ymmärtävän kun kerroin, ettei hän nyt märistä vaatteista johtuen pääse kävelemään.
Kotimatkalla näyttäytyi aurinkokin. Kuvitteellinen sekä todellinen. Oli aika hienoa.
Hoplopissa
Aamupäivä vierähti Hoplopissa leikkien.
Oli ilmaista karkkia, naurua ja uusia ystäviä.
Voi lapset, miten helposti lyöttäydytte yhteen ❤
Maailman napa 